Vuosilomapalkka

Työntekijällä on vuosilomalain mukaan oikeus saada vuosilomapalkkaa vuosilomansa ajalta. Vuosilomapalkan on suuruudeltaan oltava vähintään työntekijän säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava summa. Myös palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Esimerkkejä tällaisista luontoiseduista ovat esimerkiksi puhelun-, auto- ja asuntoetu. Näitä luontoisetuja työnantaja ei voi korvata rahallisesti, vaan työnantajan on annettava ne käyttöön sellaisenaan. Sellaiset luontoisedut,…

Jatka lukemista →

Vuosilomalaki lomaraha

Vuosiloma on sellaista lomaa, jota kertyy työsuhteessa olevalle työntekijälle. Vuosilomalaki taas määrittelee sen, kuinka vuosilomaa kertyy milloinkin. Vuosiloma on palkallista lomaa ja sitä kertyy työntekijälle yleensä noin 35 päivää vuodessa, yleiset vapaat mukaan lukien. Merimiehillä on oma lakinsa, jota kutsutaan Merimiesten vuosilomalaiksi. Lomaa kertyy vuosilomalain mukaan siis 2,5 päivää jokaista sellaista kuukautta kohden, jotka työntekijä…

Jatka lukemista →

Vuosiloma lauantai

Vuosilomalain mukaan arkipäiviksi lasketaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantaikin katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa vuosilomaa siinä missä muutkin arkipäivät maanantaista perjantaihin. Jos siis työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, kuluu hänen vuosilomansa kuudella päivällä. Lauantai luetaan mukaan riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaisin. Jos…

Jatka lukemista →

Työaikalaki vuosiloma

Suomessa yleisesti säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Pääsääntöisesti käytössä on viisipäiväinen työviikko. Tästä säännöllisestä työajasta voidaan poiketa joko työehtosopimuksin tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Ylityötä työnantaja saanteettää vain työntekijän antaessa suostumuksensa siihen. Ylitöiden enimmäismäärät on tarkasti määritelty, eikä niitä saa ylittää. Työnantajan on myös maksettava ylityöstä korotettua palkkaa…

Jatka lukemista →

Vuosiloma sairastuminen

Vuonna 2013 tuli muutos vuosiloma sairastuminen tapauksiin. Vuonna 2013 seitsemän päivän karenssiaika poistui. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jos työntekijä sairastui heti loman alussa, on lomaa mahdollista lääkärintodistuksella siirtää, kun aikaisemmin tässä tilanteessa on ollut seitsemän päivän karenssi. Sen lisäksi työntekijän tulee erikseen pyytää työnantajalta loman siirtoa. Suomessa on käytössä lomanmääräytymiskausi, joka on 1.4-31.3. Jokainen…

Jatka lukemista →

Vuosiloma juhannus

Tietyt päivät vuodessa eivät kuluta vuosilomalain mukaisia vapaapäiviä. Jos määräytyy vuosiloma juhannus ajalle, kuluttaa juhannusviikko lomapäiviä vain neljä kappaletta. Sillä juhannusaatto ja juhannuspäivä katsotaan olevan pyhäpäiviä, ja pelkästään arkipäivät kuluttavat vuosilomalain mukaisia vapaapäiviä. Kun lomia suunnitellaan on työnantajan hyvä kuunnella työntekijää lomatoiveissa, kuitenkaan mikäli näissä ei päästä yksimielisyyteen, on työnantajalla oikeus määrätä loman pitämisaika. Työntekijän…

Jatka lukemista →

Uusi vuosilomalaki 2013

Uusi vuosilomalaki 2013 toi uudistuksen, että työntekijältä poistui seitsemän päivän karenssiaika mikäli hän sairastui juuri kun loman olisi kuulunut alkaa. Samalla tämä toi mahdollisuuden siihen että lomaa siirretään alkavaksi silloin kun sairasloma päättyy tai se siirrettäisiin toiseen ajankohtaan mikäli se käy molemmille osapuolille. Työntekijän on kuitenkin todistettava sairautensa lääkärintodistuksella ja vaikka muuten työpäivällä voisi olla…

Jatka lukemista →

Vuosilomalaki ajantasainen

Vuosilomalaki ajantasainen tarkoittaa lakia jonka pohjalta vuosilomaa kertyy ja jolloin sitä pidetään. Vuosilomaa kerryttävä ajanjakso on 1.4-31.3 välinen aika ja tältä ajalta lasketaan lomaoikeus. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden, kertyy siltä ajalta lomakorvauksia 9 prosenttia, jos työsuhteen kesto on yli vuoden, kertyy lomaa 11,5 prosenttia. Vuosilomalaki ajantasainen sisältää käsitteen lomanmääräytymiskuukaudesta. Täydellä loman määräytymiskuukaudella tarkoitetaan…

Jatka lukemista →

Vuosilomalaki 2013

Vuosilomalaki 2013 sisältää muutoksia, joita aikaisemmin ei ole ollut. Vuosilomalaki 2013 sisältää muun muassa muutoksen siitä että työntekijän seitsemän päivän karenssi aika poistuu, mikäli hän tulee sairaaksi juuri kun loma on alkamassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jos työntekijä sairastui heti loman alussa, on lomaa mahdollista lääkärintodistuksella siirtää, kun aikaisemmin tässä tilanteessa on ollut seitsemän…

Jatka lukemista →

Vuosilomalaki juhannus

Vuosilomalain mukaan yleiset vapaapäivät eivät saa kuluttaa lomapäiviä. Vuosilomalaki juhannus on yksi näistä jotka eivät kuluta vapaapäiviä. Vuosilomalaki juhannus sijoittuu lomakaudelle, joka alkaa 2.5 ja päättyy 30.9. Pääsääntöisesti kertyneestä lomasta 24 päivää pidetään tämän lomakauden aikana ja loput ylijääneet lomapäivät pidetään talvilomakaudella, joka alkaa 1.10 ja päättyy 30.4. Lomajaksot on annettava pääsääntöisesti yhdenmittaisina jaksoina, jos…

Jatka lukemista →

Page 1 of 2