Tämän sivuston tarkoitus on tuoda selkeyttä vuosilomalakiin. Monia arvelluttaa sen soveltaminen juuri omalla kohdalla, joten halusimme rakentaa sivuston auttamaan sinua.

Toivomme, että annat meille palautetta ja kehitysideoita, jotta voimme rakentaa tästä mahdollisimman kattavan sivuston kaikkia käyttäjiä varten. Voit myös esittää meille tarkempia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Helpointa on tehdä se laittamalla viestiä yhteydenottolomakkeen kautta.

Mikä on vuosilomalaki

Vuosilomalaki määrittelee vuosilomasta Suomessa, ainakin tietyissä määrin. Vuosiloma on taas lomaa, jota kertyy työsuhteessa oleville työntekijöille juuri vuosilomalain mukaisesti. Merimiehillä on oma lakinsa, mitä kutsutaan Merimiesten vuosilomalaiksi. Vuosiloma on palkallista lomaa. Keskimääräisesti vuosilomaa kertyy suomalaisille yleiset vapaapäivät mukaanluettuna 35 päivää. Muissa Pohjoissamaissa näitä päiviä on hieman enemmän.

Suomen vuosilomalaki

Suomessa oli alunperin vain työsopimuslaki, missä säädettiin ensimmäistä kertaa vuosilomasta. Tämä tapahtui aivan ensimmäistä kertaa 1922. Silloin vähimmäismäärä vuosilomalle oli 7 päivää. Sen jälkeen se on noussut hiljalleen nykyiseen. Vuonna 1938 lomaoikeus oli jo 9 – 12 päivää. 1960 se nostettiin 18 – 24 päivään. Nykyinen lomapäivien määrä säädettiin vuonna 1973, kun vuosilomalaki luotiin.

Kaikissa tapauksissa vuosilomalaki ei vuosilomien määrästä Suomessa päätä vaan asiaan on tehty poikkeuksia, joista määritellään valtakunnallisissa työehtosopimuksissa ja virkaehtosopimuksissa. Niissä on mahdollista poiketa seuraavalla tavalla: ”sopia toisin lomakaudesta, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta, talviloman sijoittamisesta muuhun keskenään sopimaansa työajan lyhennykseen”. Tämän seuraksena osalla vanhoista työntekijöistä on 36 lomapäivää eli noin 6 viikkoa normaalien 30 päivän eli noin viiden viikon sijaan.

Mikä on vuosiloma

Vuosiloman tarkempi määritelmä on siis, että se on lomaa, mitä kertyy kun työntekijä on työsuhteessa työnantajaan. Vuosilomalain tai Merimiesten vuosilomalain perusteella työnteosta kertyy silloin palkallista lomaa. Nykyisin vuosilomaa kertyy keskimäärin 35 päivää jokaiselle työntekijälle.

Lomaa kertyy vuosilomalain mukaan 2,5 päivää jokaista kuukautta kohden, minkä työntekijä viettää työtä tehden. Määrä voi olla myös 2 päivää, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuonna kestänyt alle vuoden tai se on ollu alle vuoden mittainen, kun työsuhde päättyy.

Jotta lomaa voisi kertyä kuukaudelta, täytyy silloin tehdä vähintään 14 päivänä töitä. Työ voi tarkoittaa myös työhön rinnastettavaa aikaa, kuten vuosilomaa, sairauslomaa, tai vanhempainvapaata. Jos työntekijällä on työssäolopäiviä alle 14 päivää kuukaudessa tai vain osa kalenterikuukauksista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia.

Lyhyemmissä työsuhteissa tai osa-aikatyössä vuosilomaa ei aina pidetä vaan se maksetaan rahana työntekijälle. Näin tehdään usein juuri kesätöissä. Silloin loman kertymistä lasketaan pääsääntöisesti prosentteina palkasta, jolloin alle yhden vuoden työsuhteissa lomakorvausta kertyy 9 % palkasta, ja vähintään yhden vuoden työsuhteissa 11,5 % palkasta. Osa-aikatyössä lomakorvausta kertyy jo vähintään kuuden tunnin työsuhteessa.

Loman määrä kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana. Tämä ei ole kalenterivuosi vaan se lasketaan ajalta 1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta. Sinä aikana työntekijä voi kerryttää lomaoikeuttaan. Lomat täytyy käyttää sen kalenterivuoden aikana, milloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Lue lisää vuosilomasta wikipediasta.

Vuosilomalaki finlex

vuosilomalaki finlex

”Tätä lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, jollei toisin säädetä.

Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan. Mitä työehtosopimuksesta säädetään, sovelletaan vastaavasti virkaehtosopimukseen.

Mitä 6 §:n 2 momentissa, 8 §:n 2 momentissa, 10 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 11 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään työsopimuksesta, sovelletaan myös järjestelyyn, jolla on määrätty virkamiehen ja viranhaltijan työajasta.”

”Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.”

Voit tutustua tarkemmin vuosilomalakiin täältä. Lisää merimiesten vuosilomalaista tältä sivulta.

Vuosilomalaki ajantasainen

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Vuosiloman ansainta ei keskeydy siitä syystä, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajan palvelukseen, jossa omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta on muuttunut. Tarkemmin näistä myöhemmin tässä kappaleessa.

Vuosiloman pituuden määräävät:

  • työntekijän työsuhteen kesto ja
  • lomanmääräytymisvuoden eli 1.4. – 31.3. vuosilomaa kerryttävät työssäolokuukaudet

Vuosiloman ansaitseminen

Työntekijä ryhtyy ansaitsemaan vuosilomaa, kun työsuhde alkaa. Virallisesti silloin kun todellinen työnteko alkaa. Ansainta loppuu taas kun työsuhde loppuu.

Työsuhde voi loppua seuraavilla tavoilla:

  • määräaikaisen sopimuksen viimeisenä päivänä
  • toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisajan viimeisenä päivänä ja
  • purettaessa purkamisilmoituksen toimittamispäivänä tai sinä päivänä, jolloin työntekijän katsotaan saaneen tietää työsopimuksen purkamisesta.

Mikäli työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden eli 31.3. loppuun mennessä alle vuoden, lomaa saa 2 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhde taas on kestänyt vuoden tai yli, vuosilomaa saa 2,5 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täyden vuosiloman pituus on siten 24 kesälomapäivää ja 6 talvilomapäivää eli yhteensä 30 lomapäivää.

Vuosilomapäivän pyöristys ylöspäin

Jos vuosilomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, vuosilomapäivän osa annetaan täytenä päivänä. Esimerkiksi jos lomapäiviä kertyy 22,5 päivää, pyöristetään se seuraavaan kokonaislukuun. Tällöin työntekijä saa 23 päivää lomaa. Lomanmääräytymisvuosia käsitellään itsenäisinä, jos vuosilomaa on kertynyt kahdelta lomanmääräytymisvuodelta. Pyöristys ylöspäin tehdään kummankin lomanmääräytymisvuoden lomapäivien osalta erikseen.

Työsuhteen yhdenjaksoisuus

Työsuhteen yhdenjaksoisuutta eivät katkaise tavanmukaiset työstä poissaolot kuten erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa, sairausloma, lomauttaminen, opintovapaa tai vuorotteluvapaa. Myöskään työtaistelu ei katkaise työsuhdetta.

Peräkkäiset määräaikaiset työsuhteet ja vuosiloman ansainta

Jos solmitaan peräkkäisiä, sinänsä hyväksyttäviä, määräaikaisia työsopimuksia, jotka jatkuvat keskeytymättöminä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, vuosiloman ansainnassa työsuhteen kestoaikaan lasketaan yhteen kaikki määräaikaisuudet.

Lainsäädännössä ei ole määritelty lyhytaikaisuuden kestoa. Lyhytaikaisen keskeytyksen pituus on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon muun muassa kunkin työsuhde-etuuden karttumiselle säädetty tai sovittu aika. Mitä pidemmän ajan kuluessa karttuvasta keskeytyksestä on kysymys, sitä pitempi työsopimusten väliin jäävä keskeytys voi olla.

Asevelvollisuus ja vastaava palvelus

Työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt työntekijän ollessa suorittamassa vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta. Tällaisen poissaolon aikana työsuhde on voimassa mutta lepää.

Laskettaessa vuoden työsuhteen täyttymistä aika lasketaan palvelukseen lähtöä edeltäneen työsuhteen alusta lukien. Työsuhteen kestoaikaan luetaan mukaan myös palveluksessa oloaika.

Vuosilomapäiviä sen sijaan kertyy vain työssäoloajalta ja työssäolon veroisilta päiviltä eli täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta.

Liikkeen luovutus ja vuosiloman ansainta

Liikkeen luovutuksen yhteydessä vuosiloman ansainta jatkuu. Työntekijällä on oikeus saada yrityksen uudelta haltijalta vuosilomaa ikään kuin työnantaja ei olisi lainkaan vaihtunut.

Työnantajan konkurssi ja vuosiloman ansainta

Konkurssipesä voi irtisanoa kaikkien työntekijöiden työsopimukset kahden viikon irtisanomisajalla, jos se ei jatka konkurssiin asetetun työnantajan toimintaa. Palkkasaatavat, kuten vuosilomakorvaukset, erääntyvät tällöin maksettavaksi.

Jos konkurssipesä jatkaa liiketoimintaa tai luovuttaa liiketoiminnan uudelle yrittäjälle, pesän suorittamat irtisanomiset tulevat merkityksettömiksi. Vuosiloman ansainta jatkuu ikään kuin konkurssia ei olisi ollutkaan. Lomakorvauksesta vastaa luovutukseen saakka konkurssipesä ja sen jälkeen luovutuksen saaja.

Siirtyminen työnantajan lähipiirin yrityksen palvelukseen ja vuosiloman ansainta

Vuosiloman ansainta ei keskeydy siksi, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajan palvelukseen, jossa omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta on

  • aikaisemmalla työnantajalla, kuten siirryttäessä emoyhtiöstä tytäryhtiöön
  • yhdellä tai useammalla henkilöllä, joka on aikaisempaan työnantajaan läheisyyssuhteessa tai
  • edellä tarkoitetuilla henkilöillä yhdessä.

Läheisinä pidetään

  • puolisoa, suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevaa sukulaista, sisarusta, veli- ja sisarpuolta ja tällaisen henkilön puolisoa sekä muuten erityisen läheistä henkilöä
  • yksityistä elinkeinonharjoittajaa, yhtiötä tai muuta yhteisöä sekä sitä, jolla yksin tai yhdessä läheisensä kanssa on taloudellisen seikan perusteella olennainen etujen yhteys elinkeinonharjoittajan tai yhteisön kanssa, ja sitä, jolla johtavan aseman perusteella on olennainen vaikutusvalta elinkeinonharjoittajan tai yhteisön toiminnassa sekä sitä, joka on edellä tarkoitetun läheinen.

Vuosilomalaki muutos

Vuosilomaki muutos tapahtuu vuonna 2013 kahta eri asiaa koskien. Toinen koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä, joiden lomapalkka halutaan saada vastaamaan mahdollisimman tarkasti loman ansainta-ajan palkkaa eli käytännössä muuta osaa vuodesta. Tätä koskevat säännökset astuivat voimaan 1.4.2013 eli samaan aikaan kun uusi lomanmääräytymisvuosi käynnistyi.

Toinen säännös koskee taas loman aikana sairastumista. Muutos astuu voimaan 1.10.2013. Muutos poistaa loman aikana sairastuneita koskevan seitsemän päivän karenssin. 1.10 jälkeen työntekijöillä on oikeus saada vuosiloma siirrettyä heti työkyvyttömyyden alkamisesta lähtien.

Vuosilomalaki eri tilanteissa:

Jos haluat tarkentaa tietojasi eri elämäntilanteen mukaan, voit lukea vuosilomalaista seuraavissa tilanteissa:

Vuosilomalaki vuosilomapalkka

Suomessa työntekijät saavat vuosilomalain mukaan vuosilomapalkkaa loman ajalta. Palkan tulisi olla keskimääräinen palkka eli suunnilleen sama palkka kuin muuna työaikana. Työntekijän tulee saada myös luontoisedut joko rahallisena korvauksena, vähentämättömänä, mikäli niitä ei ole mahdollista hyödyntää loman aikana. Tälläinen voi olla esimerkiksi ateriaetu. Muussa tapauksessa työntekijä voi siis nauttia normaalisti työsuhteen luontoiseduista. Rahallisen korvauksen määrän tulee olla ennakkopidätystävarten vahvistettu arvo, paitsi jos suuremmasta korvauksesta on sovittu erikseen.

Kaikkia etuja ei voi kuitenkaan korvata rahassa vaan ne pitää antaa käyttöön sellaisenaan. Näitä voivat olla asuntoetu, autoetu ja puhelinetu. Mikäli työntekijä ostaa ruokailulipukkeita, hänellä ei ole oikeutta saada tätäkään etua vuosilomansa aikana.

Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka tulee maksaa ennen loman alkamista työntekijälle. Tosin, mikäli loma on enintään kuusi päivää kestävä, voidaan palkka maksaa työsuhteen normaalina palkanmaksupäivänä. Tosin eriävistä käytännöistä on voitu sopia työehtosopimuksessa, joten kannattaa tarkistaa oma tilanne lähtökohtaisesti sieltä. Joka tapauksessa palkka tulee maksaa ajanmukaisesti tai muuten työntekijällä on oikeus korkolain mukaiseen korkoon.

Vuosilomalaki lomakorvaus

Lomakorvausta käsitellään normaalisti kahdella eri tavalla. Toinen koskee työsuhteen aikana hoidettavaa korvaustilannetta ja toinen työsuhteen päättyessä hoidettavaa tilannetta. Katsotaan nämä molemmat erikseen.

Lomakorvaus työsuhteen aikana

Aloitetaan lomakorvauksesta työsuhteen aikana. Täytyy kuitenkin huomauttaa, että näistäkin asioista on mahdollisesti määritelty tarkemmin työehtosopimuksessa. Korvauksen määrä riippuu normaalisti työsuhteen kestosta. Korvausta maksetaan prosenttiperusteisesti aina lomanmääräytymisvuoden ajalta eli 1.3 – 31.3 väliseltä ajalta.

Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi. Jos työntekijän työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden eli 31.3 loppuun mennessä jatkunut alle vuoden, prosenttiluku on 9.

Prosenttiluku on taas 11,5 silloin, kun

  • työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään vuoden tai
  • määräaikainen työntekijä on työskennellyt useissa peräkkäisissä keskeytymättömissä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvissa määräaikaisissa työsuhteissa vähintään vuoden.

Mikäli työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä eli esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi ollut poissa töistä, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään poissaolon ajalta saamatta jäänyt palkka.

Korvauksen pohjana käytettävään palkkaan lasketaan lisä-, yli- ja hätätyöstä maksetut peruspalkat sekä palvelurahat, mutta ei hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusosaa.

Työntekijän on mahdollista saada lomakorvaus työsuhteen kestäessä seuraavissa tapauksissa:

– ase- tai siviilipalveluun lähtijät
– pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aikana
– säästövapaan aikana silloin, kun työntekijän osa-aikaistetaan tai lomautetaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Työntekijällä on tällöin oikeus jättää käyttämättä säästämänsä vapaa (säästövapaa) ja saada tästä lomakorvaus .

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työntekijä voi saada työsuhteen päättyessä lomakorvausta lomapalkan ijaan, mikäli hänellä on käyttämättömiä lomapäiviä tai ei ole saanut lomakorvausta. Lomapäivän palkka lasketaan jakamalla viikkopalkka kuudella ja kuukausipalkka 25:llä, jollei työehtosopimuksessa ole muuta sovittu. Palvelurahat ja luontoisedut otetaan huomioon lomakorvausta laskettaessa samalla tavalla kuin lomapalkkaa laskettaessa.

Lomakorvausta maksetaan kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4 alkaen lukien 2,5 päivän lomaa vastaavasti jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on päättyessään kestänyt vähintään vuoden. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, kerroin on 2 päivää.

Työntekijä, johon sovelletaan 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasääntöä, ei ansaitse lomaa niiltä kuukausilta, jolloin hän on työskennellyt vähemmän kuin 14 päivänä tai alle 35 tuntia, tai hänellä ei ole ollut vastaavaa määrää työssäolon veroisia päiviä. Jos sekä työsuhteen alkamis- että päättymiskuukausi ovat tällaisia kuukausia, niiden työssäoloaika ja työssäolon veroinen aika lasketaan yhteen. Edellytyksenä on, että työntekijä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Jos yhteenlaskun tulos on vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia, nämä kuukaudet lasketaan yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Näin laskettu lomanmääräytymiskuukausi lasketaan työsuhteen päättymishetkellä kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden lomanmääräytymiskuukausiin.

Vuosilomalaki lomaraha

Työntekijöiden oikeus lomarahaan ja siihen liittyvät asiat määräytyvät alan työehtosopimuksessa. Työntekijän kannattaakin ensisijaisesti tutustua siihen. Asiasta voi myös kysyä omasta liitosta.

Vuosilomalaki lomaltapaluuraha

Vuosilomalaki ei ota kantaa lomaltapaluurahaan vaan siitä säädetään erikseen kunkin alan työehtosopimuksessa tai erikseen omassa työsopimuksessa. Työntekijän kannattaa tarkistaa oikeus lomaltapaluurahaan siis omasta työehtosopimuksesta sekä kysyä asiasta tarkemmin omasta liitosta.

Vuosilomalaki 2013

Vuodelle 2013 astui voimaan muutamia uusia säännöksiä koskien vuosilomaa. Tällä kertaa kertaa muutokset olivat seuraavia:

  • Muutos vuosilomapalkkaan koskien kuukausipalkkauksella toimivia työntekijöitä. Tavoitteena oli saada vuosilomapalkka vastaamaan mahdollisimman hyvin loman ansainta-ajan palkkaa. Tätä säännöstä sovelletaan 1.4.2013 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta kertyviin lomiin.
  • Vuosiloman aikana alkaneeseen sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi on kumottu. Sairastuneella työntekijällä on oikeus saada loma siirretyksi työkyvyttömyyden alusta asti. Karenssisäännös poistuu 1.10.2013.

Vuosilomalaki

Ota yhteyttä ja kysyy lisää tietoa

Mikäli haluat tietää vuosilomasta tai vuosilomalaista mitä vain, jätä meille kysymys (vaikka nimettömästi) ja vastaamme sinulle piakkoin. Jätä kysymys klikkaamalla tästä.

Lue lisää tietoa sivuiltamme

Löydät paljon lisää tietoa artikkeleidemme arkistoista. Arkistoista löytyy jokainen sivustolle kirjoitettu artikkeli ja ne löytyvät aikajärjestyksessä. Tutustu arkistoihin klikkaamalla tästä.

Voit myös seurata sivustolle tulevia kirjoituksia artikkelit-sivun kautta. Seuraamalla Vuosilomalaki.comin päivityksiä, saat uusimmat ja ajankohtaisimmat tiedot heti kun uusi kirjoitus julkaistaan.

1 Comment

  • sr

    Reply Reply 3.2.2015

    Hei. Olen aloittanut työt 5/2013. OLen tienannut 22 lomapäivää 2013-2014. Pidin kesällä 2014 3 päivää lomaa ja syksyllä 5 päivää lomaa. JÄljellä on siis 14 lomapäivää. Kuulin, että nämä pitämättömät lomat vaihtuisivat säästövapaiksi, kun niitä ei ole pidetty. Onko näin?

Leave A Response

* Denotes Required Field